Dynasty tietopalvelu
Kokkolan kaupunki RSS Haku

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://kokkola10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://kokkola10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 05.10.2026/Pykälä 369



Kokousasian teksti

 

Osavuosikatsaus II/2026 Kaupunki ja tytäryhteisöt, ja konserniraportti 8/2026

 

Kaupunginhallitus 05.10.2026 § 369  

246/02.02.02/2026  

 

 

Valmistelija                     Talousjohtaja Mikko Tornikoski, kirjanpitopäällikkö Anne Witting, taloussuunnittelija Minna Ojatalo, controller Jenni Sinkkonen, henkilöstöjohtaja Anette Törmänen-Lindqvist ja palvelussuhdepäällikkö Riikka Parkas-Tieva

 

Kaupunki ja liikelaitos

 

Käyttötalous

 

Tammi–elokuun kaupungin ja liikelaitoksen toimintakate oli -97,1 miljoonaa euroa, mikä heikkeni edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna noin 12,9 %. Toimintakatteen toteuma oli 63,7 % muutetusta talousarviosta.

 

Toimintatuotot olivat yhteensä 26,8 miljoonaa euroa, ja ne vähenivät noin 9,2 % edellisvuoteen verrattuna. Tuottojen laskua selittävät erityisesti muiden toimintatuottojen väheneminen sekä maksutuottojen heikompi kehitys. Myyntituotot kasvoivat hieman, ja tuet ja avustukset ylittivät talousarvion mukaisen ajankohdan tasaisen kertymän. Vertailuun vaikuttavat myös viime vuoden kertaluonteiset myyntivoitot.

 

Toimintakulut olivat vastaavasti 123,9 miljoonaa euroa, ja ne kasvoivat 7,3 % edellisvuodesta. Kasvua on nähtävissä erityisesti palvelujen ostoissa, avustuksissa sekä muissa toimintakuluissa. Henkilöstökulut kasvoivat 3,8 %. Kasvun taustalla ovat valtaosin henkilöstökustannusten nousu, palvelujen ostojen kasvu, avustusmenojen lisääntyminen sekä muiden toimintakulujen selvä kasvu. Muissa toimintakuluissa näkyvät muun muassa vuokrien, leasingmenojen ja muiden käyttömenojen kasvu.

 

Verotuloja kertyi tammi–elokuussa 88,2 miljoonaa euroa, mikä on noin 5,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnan tuloveroa kertyi 68,4 miljoonaa euroa, kiinteistöveroa 8,1 miljoonaa euroa ja yhteisöveroa 11,7 miljoonaa euroa. Kasvua on erityisesti yhteisöverossa ja kunnallisverossa, kun taas kiinteistöveron kertymä jäi edellisvuotta hieman heikommaksi. Vuoden 2026 veroennuste on kuitenkin noin 1,4 miljoonaa euroa talousarviota alhaisempi.

 

Valtionosuuksia kertyi yhteensä 24,0 miljoonaa euroa, mikä on 13,0 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Valtionosuuksien toteuma oli 67,4 % talousarviosta. Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä 2,7 miljoonaa euroa, mikä on hieman edellisvuotta heikompi taso. Rahoitustuottoja ovat tukeneet korkotuotot ja muut rahoitustuotot, mutta korkokulut ovat kasvaneet edellisvuodesta.

Vuosikate oli 17,7 miljoonaa euroa, ja se heikkeni edellisvuoteen verrattuna noin 19,3 %. Vuosikate riitti kattamaan poistot edelleen hyvin, noin 162,5 prosenttisesti. Poistot ja arvonalentumiset olivat yhteensä 10,9 miljoonaa euroa.

 

Tilikauden tulos ennen tilinpäätöseriä oli elokuun lopussa 6,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen, ja tilikauden ylijäämä oli 7,3 miljoonaa euroa. Tulos on kuitenkin edellisvuotta heikompi, sillä vuoden 2025 vastaava ylijäämä oli 11,3 miljoonaa euroa. Heikkenemistä selittävät erityisesti toimintakatteen heikkeneminen ja toimintatuottojen lasku.

 

Kokonaisuutena elokuun taloustilanne on edelleen ylijäämäinen, mutta selvästi edellisvuotta heikompi. Tulokehitys on verorahoituksen osalta kohtuullinen, mutta käyttötalouden menojen kasvu painaa toimintakatetta. Loppuvuoden kannalta keskeistä on, pysyykö menokehitys talousarvion puitteissa ja toteutuvatko mahdolliset talousarviomuutostarpeet hallitusti. Tilinpäätös ennuste kuluvalle vuodelle on negatiivinen.

 

Tase, rahoituslaskelma ja investoinnit

 

Taseen loppusumma kaupungin ja liikelaitoksen ulkoisessa tarkastelussa oli elokuun lopussa noin 561,8 miljoonaa euroa. Pysyvien vastaavien määrä oli 505,1 miljoonaa euroa, ja niiden kasvu liittyi erityisesti sijoitusten sekä keskeneräisten hankintojen muutoksiin. Vaihtuvissa vastaavissa korostui kassavarojen kasvu.

Rahat ja pankkisaamiset olivat elokuun lopussa 48,1 miljoonaa euroa. Oma pääoma oli yhteensä 209,0 miljoonaa euroa ja vieras pääoma 321,0 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 42,2 % ja suhteellinen velkaantuneisuus 231,0 %. Kaupungin ja liikelaitoksen lainakanta oli 301,3 miljoonaa euroa eli 6 213 euroa asukasta kohden.

 

Rahoituslaskelman mukaan toiminnan ja investointien rahavirta oli -1,8 miljoonaa euroa. Investointimenot olivat tammi–elokuussa yhteensä 19,8 miljoonaa euroa, mikä on selvästi vähemmän kuin edellisvuonna. Investointien tulorahoitus oli 89,5 %, mikä osoittaa, että vuosikate kattaa merkittävän osan investoinneista, mutta ei koko investointitasoa.

 

Rahoituksen rahavirta oli 15,7 miljoonaa euroa ja rahavarojen muutos 13,9 miljoonaa euroa. Kassan riittävyys oli 80 päivää, mikä kertoo edelleen hyvästä maksuvalmiudesta. Kassatilannetta ovat vahvistaneet alkuvuoden lainarahoitus sekä investointien toteutuminen talousarviota hitaammin. Velkaantumiskehitykseen kohdistuu edelleen nousupaineita, ja investointitason kasvu, tulorahoituksen heikkeneminen ja korkotason kääntyminen nousuun lisäävät tarvetta seurata lainakannan, korkokulujen ja kassavarojen kehitystä kokonaisuutena.

 

Konserni

 

Konsernin elokuun tulos oli 15,8 miljoonaa euroa ja tilikauden ylijäämä 15,7 miljoonaa euroa. Ylijäämä on edellisvuotta heikompi, sillä vuoden 2025 vastaava ylijäämä oli 20,9 miljoonaa euroa. Konsernin vuosikate oli 40,7 miljoonaa euroa ja se kattoi poistot 162,5 prosenttisesti. Taseen loppusumma oli 1 100,5 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 44,7 % ja suhteellinen velkaantuneisuus 232,7 %. Konsernin lainakanta oli 530,6 miljoonaa euroa eli 10 941 euroa asukasta kohden. Konsernin kassa oli edelleen vahva, ja kassan riittävyys oli 110,5 päivää.

 

Kiinteistöyhteisöt

 

Kiinteistöyhteisöjen taloudellinen kehitys oli tarkastelujaksolla kokonaisuutena myönteistä. Yhteisöjen yhteenlaskettu tulos oli elokuussa selvästi positiivinen ja investointihankkeet etenivät suunnitellusti. Merkittävimmät investoinnit kohdistuivat toimitila- ja liikuntapaikkarakentamiseen, mikä kasvatti taseen loppusummaa ja vierasta pääomaa. Kokonaisuutena omavaraisuus ja maksuvalmius säilyivät kuitenkin pääosin hyvällä tasolla.

 

Keskeisimmät riskit liittyvät vuokrausasteiden kehitykseen, kiinteistökannan korjausvelkaan, korkotason vaikutuksiin sekä suurten investointien kustannusten hallintaan. Useimpien yhtiöiden tavoitteet toteutuivat, mutta osassa yhtiöistä vuokrausaste jäi asetetusta tavoitteesta ja toimintaympäristön muutokset näkyivät kysynnän heikkenemisenä. Kiinteistöjen kunto arvioitiin pääosin hyväksi.

 

Liiketoimintayhteisöt

 

Liiketoimintayhteisöjen taloudellinen kehitys oli elokuussa kokonaisuutena vahvaa. Yhteisöjen yhteenlaskettu tulos oli selvästi ylijäämäinen, ja erityisesti energia-, infra- ja palveluliiketoiminnat tukivat liiketoimintayhteisöjen kannattavuutta. Taseasema säilyi vahvana, omavaraisuusaste lähes 50 prosentin tasolla ja investoinnit etenivät suunnitellusti erityisesti energia-, satama- ja teollisuusalueiden infrastruktuurin kehittämisessä.

 

Merkittävimmät riskit liittyvät toimintaympäristön muutoksiin, korkotasoon, energiamarkkinoiden vaihteluihin, kansainväliseen talouskehitykseen, kyberturvallisuuteen sekä henkilöstön saatavuuteen. Tavoitteiden toteuma oli pääosin hyvä: asiakastyytyväisyys, omavaraisuus ja useat kannattavuusmittarit saavuttivat tavoitteensa, vaikka yksittäisissä yhtiöissä liikevaihto ja kannattavuus jäivät tavoitteista toimintaympäristön muutosten vuoksi.

 

Palvelut ja neuvonta -yhteisöt

 

Palvelut ja neuvonta -yhteisöjen toiminta eteni tarkastelujaksolla pääosin suunnitellusti, mutta taloudellinen tulos jäi kokonaisuutena alijäämäiseksi. Tulosta heikensivät erityisesti henkilöstökustannusten nousu, avustus- ja rahoituspohjaan liittyvät muutokset sekä toiminnan kausiluonteisuus. Taseasema säilyi kuitenkin vakaana ja maksuvalmius hyvänä, vaikka oman pääoman määrä pieneni elokuussa.

Keskeisimmät riskit liittyvät rahoituksen jatkuvuuteen, henkilöstön saatavuuteen sekä toimitilojen ja kiinteistöjen kuntoon. Toiminnalliset mittarit toteutuivat pääosin hyvin, ja asiakastyytyväisyys säilyi korkealla tasolla. Osassa yhteisöjä asiakasmäärät ja suoritteet jäivät vielä vuositavoitteista, mutta niiden arvioidaan täydentyvän loppuvuoden aikana.

 

Liite A Osavuosikatsaus II/2026 / Kaupunki

Liite B Osavuosikatsaus II/2026 / Tytäryhteisöt

Liite C Osavuosikatsaus II/2026 / Henkilöstö

Liite D Konserniraportti 8/2026

 

Kaupunginjohtaja           Kaupunginhallitus päättää esittää osavuosikatsauksen II/2026 ja konserniraportin 8/2026 valtuustolle tiedoksi.

 

Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi päätösesityksen.