Keski-Pohjanmaan työllisyyslautakunta
Pöytäkirja 30.09.2026/Pykälä 70

Keski-Pohjanmaan työllisyyslautakunta 30.09.2026 § 70  

35/14.07.00.00/2026  

Valmistelija Työllisyysjohtaja Perttu Kellomäki

Elinvoimakeskus julkaisee kuukausittain työllisyyskatsauksen työ- ja elinkeinoministeriön virallisten tilastojen pohjalta. Työllisyyskatsaukseen on muodostettu koko Keski-Pohjanmaata koskevat tilastot kunnittain ja seutukunnittain. Työllisyyttä koskevien tilastojen osalta merkityksellisintä on tarkastella muutosta edeltävän vuoden vastaavan kuukauden tilanteeseen, koska niin työttömien kuin työpaikkojenkin määrässä on havaittavissa kalenterivuoden kuluessa kausittaista vaihtelua.

Liite A

Työllisyyskatsaus elokuu, Keski-Pohjanmaa

Yleiskatsaus

Keski-Pohjanmaan maakunnassa työttömyysaste oli elokuun lopussa 8,9 prosenttia, mikä on edelleen selvästi koko maan keskimääräistä työttömyysastetta (12,0 %) alhaisempi. Maakunnassa oli työttömänä yhteensä 2 755 henkilöä, mikä on 145 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien määrä kuitenkin väheni edelliseen kuukauteen verrattuna 547 henkilöllä.

Kunnittainen tarkastelu

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Keski-Pohjanmaan kunnissa:

Halsua: 8,5 % (35 työtöntä)

Kannus: 8,2 % (192 työtöntä)

Kaustinen: 7,3 % (139 työtöntä)

Kokkola: 9,3 % (2 102 työtöntä)

Lestijärvi: 7,3 % (18 työtöntä)

Perho: 8,2 % (82 työtöntä)

Toholampi: 8,2 % (93 työtöntä)

Veteli: 7,5 % (94 työtöntä)

Suurin työttömyysaste oli Kokkolassa (9,3 %). Pienin työttömyysaste oli Kaustisella ja Lestijärvellä (7,3 %). Työttömien määrä kasvoi vuoden takaiseen verrattuna useimmissa kunnissa, eniten Kokkolassa (+109 henkilöä). Työttömyys väheni Perhossa (-13 henkilöä) ja Halsualla (-3 henkilöä).

Avoimet työpaikat

Keski-Pohjanmaan kunnissa oli elokuun lopussa avoinna yhteensä 147 työpaikkaa, mikä on 48 työpaikkaa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin (-25 %). Avoimista työpaikoista 139 sijaitsi Kokkolassa. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin elokuun aikana 148, mikä on 43 vähemmän kuin vuotta aiemmin (-22,5 %). Kuukauden aikana avoinna olleiden työpaikkojen kokonaismäärä oli 261, mikä on 86 työpaikkaa vähemmän kuin vuotta aiemmin (-24,8 %).

Työttömyyden rakenne

Nuorten työttömyys jatkoi kasvuaan. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli elokuun lopussa 436, mikä on 51 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (+13,2 %). Yli 50-vuotiaita työttömiä oli 906, mikä on 49 enemmän kuin vuotta aiemmin (+5,7 %).

Pitkäaikaistyöttömyys jatkoi kasvuaan. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 1 025 henkilöä, mikä on 76 enemmän kuin vuotta aiemmin (+8,0 %). Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli 536 henkilöä, mikä on 40 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kokoaikaisesti lomautettuja oli elokuun lopussa 132 henkilöä, mikä on viisi henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (+3,9 %). Työttömistä työnhakijoista ulkomaalaisia oli 315, mikä on 49 enemmän kuin vuotta aiemmin (+18,4 %).

Työllistymistä edistävissä palveluissa oli elokuun lopussa yhteensä 823 henkilöä, mikä on 38 enemmän kuin vuotta aiemmin (+4,8 %). Aktivointiaste oli 23,0 prosenttia, joka oli käytännössä samalla tasolla kuin vuotta aiemmin (23,1 %).

Yhteenveto

Keski-Pohjanmaan työmarkkinatilanne on edelleen valtakunnallista keskiarvoa parempi. Maakunnan työttömyysaste oli elokuun lopussa 8,9 prosenttia, kun koko maan vastaava luku oli 12,0 prosenttia. Vaikka työttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta 5,6 prosenttia ja pitkäaikaistyöttömien määrä 8,0 prosenttia, elokuussa nähtiin kausiluonteisesti merkittävä parannus verrattuna heinäkuuhun, kun työttömien määrä väheni 547 henkilöllä.

Huolta aiheuttavat edelleen nuorisotyöttömyyden kasvu (+13,2 %) sekä pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen. Myös ulkomaalaisten työttömyys kasvoi selvästi vuodentakaisesta (+18,4 %), mikä korostaa kotoutumisen ja työmarkkinoille kiinnittymisen merkitystä.

Työvoiman kysyntä on edelleen heikentynyt. Elokuun lopussa avoinna olevien työpaikkojen määrä oli neljänneksen pienempi kuin vuotta aiemmin, ja myös uusien työpaikkojen määrä väheni yli 22 prosenttia. Samanaikaisesti työllistymistä edistävissä palveluissa olevien määrä kasvoi hieman, mutta aktivointiaste pysyi lähes ennallaan.

Työmarkkinoiden kehitys edellyttää edelleen erityistä huomiota nuorten työllistymiseen, pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen, maahanmuuttajien työmarkkinoille integroitumiseen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan paremman kohtaannon edistämiseen koko maakunnan alueella. Työpaikkojen määrän kehityksen kannalta keskeistä on myös alueen yritysten toimintaympäristön ja kasvuedellytysten vahvistaminen.

Työllisyysjohtaja Keski-Pohjanmaan työllisyyslautakunta päättää merkitä tiedoksi työllisyyskatsauksen elokuu 2026.

Päätös Keski-Pohjanmaan työllisyyslautakunta hyväksyi päätösesityksen.