Kaupunkirakennelautakunta
Pöytäkirja 22.01.2025/Pykälä 8

Kaupunkirakennelautakunta 22.01.2025 § 8  

356/10.02.03/2023  

KARA 13.12.2023, §186

KARA 24.01.2024, §17

KH 07.10.2024, §406

KARA 30.10.2024, §152

Kaupunkirakennelautakunta on vastaanottanut hakemuksen, joka koskee Kokkolan kaupungin kadunpitovelvollisuutta kahden Kokkolan kaupungissa sijaitsevan liikenneväylän, Auratien ja Korpintien kohdalla.

Hakijat pyytävät hakemuksessaan, että kaupunkirakennelautakunta päättää todeta, että maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 218 §:n 1 momentin ja 219 §:n 2 momentin nojalla Kokkolan kaupungin Auratie ja Korpintie ovat koko pituudeltaan Kokkolan kaupungin omistuksessa ja kaupungin kadunpitovelvollisuuden piirissä.

Hakemuksen mukaan kysymys on siitä, että Auratie ja suurin osa Korpintietä Kaarlelan kunnan tielautakunnan 30.7.1968 tekemällä päätöksellä ovat tuolloin voimassa olleen rakennuslain nojalla otettu Kaarlelan kunnan haltuun ja näin ollen siirtyneet Kokkolan kaupungin kadunpitovelvollisuuden piiriin maankäyttö- ja rakennuslain tullessa voimaan 1.1.2000. Näin ollen nämä kaksi tietä eivät ole yksityistielaissa (560/2018) tarkoitettuja yksityisteitä. Hakemus on liitteenä A.

 Liite a hakemus Auratien ja Korpintien kadunpitovelvollisuudesta liitteineen

 Kokkolan kaupunginrakennelautakunta on 24.1.2024 § 17 päättänyt, että kaupunkirakennelautakunnalle tehty aloite Kokkolan Auratien, Korpintien ja Tyllintien luokittelemisesta koko pituudeltaan kaduiksi ei anna aihetta toimenpiteisiin. Kaupunkirakennelautakunta on katsonut, että ne Aurapolun ja Korpintien osuudet, jotka sijaitsevat Kaarlelan kunnan 26.7.1967 vahvistetun rakennuskaavan alueella, ovat yksityisteitä. Asia on esitetty myös jätetyssä hakemusasiakirjassa. Asian käsittely on liitteenä b.

 Liite b aloitteen käsittely KARA 13.12.2023, §186 ja KARA 24.01.2024, §17

Kaupunkirakennelautakunnalle jätetty hakemusasiakirja on sisällöltään pääosin sama kuin 03.05.2024 Vaasan hallinto-oikeudelle jätetty hakemus hallintoriita-asiasta. Hakijat ovat vaatineet, että hallinto-oikeus päättää eräiden teiden (Auratie ja Korpintie) omistuksesta siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 218 § 1 mom. ja 219 § 2 mom. säädetään.

Hakijat ovat tämän lisäksi vaatineet, että kyseiset tiet sisältyisivät kaupungin kadunpitovelvollisuuteen.

 Liite c  Vaasan hallinto-oikeudelle jätetyt hakemusasiakirjat

 Vaasan hallinto-oikeus on 30.9.2024 (1278/2024) antanut päätöksen asiassa, joka koskee hallintoriita-asian vireillepanoa. Hallinto-oikeus hylkäsi hakemuksen. Vaasan hallinto-oikeuden päätös on merkitty tiedoksi kaupunginhallituksessa 07.10.2024, §406 ja KARA:ssa 30.10.2024, §152.

 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaan laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ei erikseen säädetä oikeudesta panna vireille hallintoriita-asiaa. Kyseisen lain 23 §:n seurauksena kuitenkin hallintoriita-asian voi yleensä panna vireille asianomainen, joka on julkisoikeudellisessa oikeussuhteessa ja jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun vaikuttaa sellaista oikeussuhdetta koskeva asia. Nyt ei ole kysymys sellaisesta laissa tarkoitetusta asiasta.

 Hallinto-oikeus on muun ohessa katsonut, että ainoastaan se seikka, että hakijat asuvat Auratien varrella tai käyttävät sitä, ei tarkoita, että hakijat ovat asianosaisasemassa suhteessa Kokkolan kaupunkiin hakemuksessa tarkoitetussa riidassa, joka koskee kaupungin kadunpitovelvollisuutta Auratiellä ja Korpintiellä. Päätös siitä, onko kaupunki kadunpitovelvollinen hakemuksessa tarkoitetuilla tieosuuksilla vai ei, ei myöskään suoraan vaikuta hakijoiden oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun niillä perusteilla, joihin hakijat ovat vedonneet vireillepano-oikeutensa tueksi.

 Koska hakijoilla ei ole päätöksestä tarkemmin ilmenevillä perusteilla oikeutta panna nyt kysymyksessä olevaa asiaa tuomioistuimessa vireille, hallinto-oikeus on hylännyt hakemuksen ja samalla hylännyt myös hakijoiden oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

 Liite d Vaasan hallinto-oikeuden päätös

Hakemus

Toisin kuin hakemuksessa esitetään ei edellä mainittujen käsittelyiden jälkeen ole ilmennyt uusia selvityksiä tai muita sellaisia asioita, jotka vaikuttaisivat aikaisempien käsittelyiden lopputulemaan tai kyseisten teiden omistussuhteisiin.

Hakemuksen käsittelyssä muuta huomioitavaa

Auratiellä tai Korpintiellä ei tällä hetkellä ole, eikä ole aikasemminkaan ollut virallisesti perustettua tiekuntaa tai tiehoitokuntaa. Yksityistielaissa säädetään erikseen järjestäytyneen tiekunnan puhevallan käyttämisestä. Epäselvää on, onko hakemuksen jättäneillä ylipäätään puhevaltaa liittyen nyt kysymyksessä olevien järjestäytymättömien yksityisteiden osalta.

Selvää on, että Kaarlelan kunnan tielautakunnan tehtäviin tai toimivaltaan ei ole lainsäädännön tai kunnan myöntämien valtuutusten perusteella kuulunut teiden haltuunotto kunnan omistukseen. Kunnan maanomistuksesta päättää kunnanvaltuusto.

Lain yksityisistä teistä (358/1962) 6. luvun 52 §:n ’tielautakunnalle kuuluvat tehtävät’ mukaan ’Milloin kysymys on ennestään olevasta tiestä, on kunnan tielautakunnan, jolleivät asianosaiset ole heidän määrättävissään olevasta asiasta voineet sopia tai jollei asiaa 48 §:n mukaan ole ratkaistava tietoimituksessa, päätettävä jäljempänä mainituista asioista: kohta 6) lautakunnalle tehdyn esityksen johdosta tai sen omasta aloitteesta tiekunnan perustamisesta noudattamalla soveltuvin osin, mitä 50 §:ssä on säädetty, sekä 69 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä;’

69 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet kuuluvat lain mukaan seuraavasti:

’Tien tai tienosan liittämisestä tiekunnan tiehen tai erottamisesta siitä samoin kuin kahden tai useamman tiekunnan yhdistämisestä taikka tiekunnan jakamisesta tai lakkauttamisesta päättää tielautakunta sen mukaan, kuin tienpidon tarkoituksenmukaisen hoitamisen on katsottava vaativan.’

Lain 13 luvun 95 §:n mukaan ’kunnan varoista voidaan antaa avustusta asemakaava- tai rakennuskaava-alueella olevan yksityisen tien tienpitoon sekä kunnan alueella sijaitsevan sellaisen muun yksityisen tien tienpitoon, jota käytetään yleisesti muuhunkin liikenteeseen kuin tieosakkaiden hyväksi tapahtuviin kuljetuksiin tai jonka varrella on huomattavassa määrin asutusta tai jota käytetään säännöllisesti tapahtuviin henkilöiden tai elinkeinotoiminnan kannalta tärkeiden tavaroiden kuljetuksiin tahi joka on kunnan syrjäisen asutuksen yhdystienä taikka joka on näihin teihin rinnastettava.

Niin ikään kunta voi avustaa edellä tarkoitettua tienpitoa luontoissuorituksilla ottamalla kokonaan tai osaksi suorittaakseen sillan tekemisen, tien talviaurauksen ja muun tienpitoon kuuluvan työn taikka luovuttamalla korvauksetta tienpitoainetta ja muita tarvikkeita tienpitoa varten.’

Kaarlelan kunnan tielautakunnan 30.7.1968 tekemällä päätöksellä päätöksessä esitetyt tiet on voimassa olevan edellä esitetyn lainsäädännön mukaisesti joko otettu tielautakunnan toimesta kunnan kunnossapitoon (haltuunotettu) tai tiehoitokunnan toimesta esitettynä hyväksytty. Kuten jo aikaisemmin todettiin tielautakunnalla ei ole oikeutta tehdä maaomistukseen tai maa-alueen haltuunottoon liittyviä päätöksiä.

Aikaisempien käsittelyiden sekä päätösten perusteella todetaan, että Auratie ja Korpintie eivät ole missään vaiheessa siirtyneet kaupungin omistukseen, eikä asiassa ole esitetty mitään sellaisia seikkoja, jonka johdosta asiaa tulisi arvioida toisin. Näin ollen hakemus tulee perusteettomana hylätä.

Todetaan vielä, että yksittäinen asianosainen ei voi määritellä lautakunnan käsittelykieltä. Siitä päättää toimielin itse, ellei muuta ole määrätty.

Asia käsitellään kaupunkirakennelautakunnassa suomenkielellä, koska hallintokieli on suomi.

Kaupunkiympäristöjohtaja

Kaupunkirakennelautakunta päättää edellä esitetyin perustein, että hakemus hylätään.

Käsittely Jäsen Brandt esitti, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy hakemuksen. Koska Brandtin esitystä ei kannatettu, se raukesi kannattamattomana.

Päätös Kaupunkirakennelautakunta päätti, kaupunkiympäristöjohtajan päätösesityksen mukaisesti, että hakemus hylätään.