Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kokkolan kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://kokkola10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://kokkola10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunkirakennelautakunta
Pöytäkirja 24.01.2024/Pykälä 17



 

Oikaisuvaatimus / Aloite kaupunkirakennelautakunnalle / Asemakaava-alueiden välisten teiden Auratie, Korpintie ja Tyllintie luokitteleminen kaduiksi

 

Kaupunkirakennelautakunta 13.12.2023 § 186 

 

 

 

Valmistelijat vs. infrapäällikkö Mikko Takkula, kaupunkisuunnittelupäällikkö Päivi Cainberg, kaupunkiympäristöjohtaja Nina Kujala, tiemestari Kari Pihlajamäki, infratietosuunnittelija Jarkko Orjala

 

 Kaupunkirakennelautakunta on vastaanottanut aloitteen, jossa aloitteen allekirjoittaneet ehdottavat, että Kokkolan kaupunki luokittelee asemakaava-alueiden välissä sijaitsevat Auratie, Korpintien ja Tyllintien kaduiksi.

 

 Aloitteen mukaan kaikki nämä kolme tietä ovat jo osaksi katuja niiden varrella sijaitsevien asemakaava-alueiden perusteella. Kaikilla kolmella tiellä on myös rautatien alikulkualueet, joiden ylläpitoon kaupunki on sitoutunut. Näin ollen on tarkoituksenmukaista, että myös alla eritellyt lyhyet osuudet näistä teistä luokitellaan kaduiksi niitä pitkin kulkevan liikenteen perusteella. Aloite on liitteenä A.

 

 Liite A § 186 Aloite

 

 Kaavatilanne

 

 Valtatie 8, valtatie 13 ja junaradan risteyksestä pohjoiseen Korpintielle valtatie 8 itäpuolella olevalla alueella on voimassa vuonna 1967 Kaarlelan kunnan aikana hyväksytty asemakaava (laadittu rakennus lain mukaisena rakennuskaavana), jossa alue on maatalousaluetta (M).

 

 Korpintie on osoitettu kaduksi välillä valtatie 8 ja Lappilanmäen asemakaava-alue asemakaavoissa 174/3: 17.6.2002, 174/12: 14.11.1992, 174/14: 4.6.1992, 174/11: 6.4.1990, 175/1: 21.10.1986.

 Auratie välillä Korpintie ja junarata kuuluu vuoden 1967 asemakaava-alueeseen ja on kokonaisuudessaan osoitettu merkinnällä maatalousaluetta (M).

 

 Tyllintie välillä Auratie ja junarata sekä osa junaradan eteläpuolella kuuluu vuoden 1967 asemakaava-alueeseen ja on kokonaisuudessaan osoitettu merkinnällä maatalousaluetta (M). Tyllintie välillä Tyllinpolku ja Tyllinkuja on osoitettu kaduksi asemakaavassa 19/4: 19.4.2007.

 

 Kaustarintie / Vanha Ouluntie välillä Jyväskyläntie ja Auratie on asemakaavassa 1967 tiealuetta. Valtatie 13 risteysalueen ja Jaakonkadun välinen osa Kaustarintiestä on asemakaavassa 19/1: 2.10.1986 osoitettu katualueeksi.

 

 Kaavoituskatsauksessa 2024 on otettu mukaan Kaustarintien asemakaavan laatiminen. Alueelta on vuosittain tullut esityksiä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Tieyhteys on siirtymässä valtiolta kaupungille (kaduksi) vajaan 2 km matkalta, johon liittyen on alueen asemakaava syytä päivittää. Keskeisenä tutkittavana asiana on katualueen leveys siten, että se mahdollistaa mm. kevyen liikenteen turvallisuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet.

 

 Liite B § 186 Kaavatilanne

 

 Vastine

 

 Kaupunki ei voi luokitella yksityistä omaisuutta. Yksityistietoimitusta voi hakea kuka tahansa tieosakas, kiinteistön omistaja tai osaomistaja ja tiekunta. Tiekunnan hakemus edellyttää tiekunnan kokouksen päätöstä toimituksen hakemisesta.

 

 Tieosakkaita ei voida velvoittaa perustamaan tiekuntaa. Sama pätee kuntaan ja muihin tahoihin. Tiekunta tulee perustaa, jotta tiehoitokunta voi hakea kunnan ja valtion avustuksia. Päätösehdot täyttävä, perustettava tiekunta voi hakea kunnalta ennakkoavustusta hallinnollisia, perustamis- ja kunnossapitokuluja varten.

 

 Tiehoitokunta on perustettava joka tapauksessa, jos esitetään muutosta, koska kyseessä on yksityisten maa-alueet. Vasta sen jälkeen, kun tiekunta on muodostettu, voidaan muutoksia lähteä esittämään ja selvittämään.

 

 Auratie ei johda Vanhalta Ouluntieltä suoraan asemakaava-alueelle vaan Korpintielle, joka on siinä kohtaa kaupungin katu. Tyllintien käyttö läpikulkuliikenteessä Heinolan alueelle ei lyhennä merkittävästi matka-aikaa. Läpikulkuliikenteellinen käyttö on vähäisempää kuin Auratiellä.

 

 Kaupungin järjestämä linja-autoliikenne otetaan huomioon tilanteessa, jossa kiinteistönomistajat aktivoituvat ja perustavat tiekunnan. Tiekunnan täyttäessä kaupungin asettamat hakuehdot, huomioidaan linja-autoliikenne arvioitaessa tien liikenteellistä merkitystä. Myös yleinen, huomattava läpikulkuliikenne huomioidaan.

 

 Useat tiekunnat Kokkolassa ovat kuluvana vuonna käyttäneet ulkopuolista tieisännöitsijää tienkäyttäjien selvittämiseen (mm. Tieisännöinti Eteläniemi, Metsän Tähden -tiimi). Konsulttiapua käyttäen yksikään aiempi tienkäyttäjien selvittäminen ei ole ollut ylivoimainen tehtävä. Kiinteistöjen omistaja- ja haltijatiedot ovat saatavissa Maanmittauslaitokselta.

 

 Maksujen suhteen toimitusta hakiessa kaupunki voi pyytää, että toimituskustannukset määrätään tieosakkaiden maksettavaksi yksiköiden suhteessa. Lähtökohtaisesti hakija maksaa, mutta ratkaisuvalta on toimitusinsinöörillä. Useimmiten tiekunnan perustamiset määrätään osakkaiden maksettavaksi yksiköiden suhteessa.

 

Kaupunkiympäristöjohtaja

 

 Kaupunkirakennelautakunta merkitsee aloitteeseen annetun vastineen tiedoksi.

 

Käsittely Käsittelyn aikana jäsenet Kauko Kivilehto ja Mats Brandt todettiin esteellisiksi (HL 28 § osallisuusjäävi) ja he poistuivat asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Pykälän osalta pöytäkirjan tarkastajana toimi Leena Salmu.

 

Päätös Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi päätösesityksen.

 

Kaupunkirakennelautakunta 24.01.2024 § 17  

356/10.02.03/2023  

 

Jäsenet Brandt ja Kivilehto ovat jättäneet 29.12.2023 kaupunkirakennelautakunnalle vaatimuksen, koskien 13.12.2023 § 186 käsittelyssä olleen virheellisen päätöksen poistamista ja asian ratkaisemista uudelleen. Vaatimus on kokonaisuudessaan oheismateriaalina.

 

Aikaisemmin annetun vastineen lisäksi

 

Yksityisteiden kunnossapidon periaatteita koskevat päätökset tekee Kokkolassa kaupunginvaltuusto. Kaupunkirakennelautakunta on edellisessä kokouksessaan 13.12.2023 § 186 antanut aloitteeseen vastineensa ja tämä vastine on merkitty tiedoksi. Kaupunkirakennelautakunnan tulee noudattaa ja toimeenpanna kaupunginvaltuustossa tehtyjä päätöksiä.

 

Yhdenvertaisuuslaki samoin kuin Kokkolan kaupungin strategia edellyttävät tasa-arvoista ja yhdenvertaista kohtelua kaikkien kuntalaisten osalta. Toiminnallinen tasa-arvo on organisaatioiden palvelujen, päätöksenteon sekä muun toiminnan tasa-arvoa. Sen kohderyhmää ovat palvelujen käyttäjät – kunnassa siis kuntalaiset. Mikäli osa yksityisteistä otettaisiin kaupungin kunnossapitoon, niin edellä mainittu tasa-arvoinen kohtelu ei toteutuisi, eikä toimintatapa tässä tapauksessa täyttäisi yksityistielain saatikka kilpailuneutraliteetin edellytyksiä ja vaatimuksia.

 

Oikaisuvaatimuksessa esitetty alue on voimassa olevassa 26.7.1967 rakennuslain mukaisessa rakennuskaavassa maatalousaluetta (M), aloitteessa oleva tiestö sijoittuu tälle alueelle. Myöhemmin laadituilla asemakaava-alueilla sijaitsevat katualueet ovat kaupungin kunnossapidossa kaupungin katuina.

 

Kokkolan kaupunginvaltuuston päätöksessä 30.01.1978 päätettiin Kokkolan ja Kaarlelan kuntaliitossopimukseen littyvästä kohdasta yksityisteiden kunnossapidon osalta niin, että Kokkolan kaupunki hoitaa kyseisten teiden ylläpidon ns. kanta-Kokkolan alueella.


Auratie, Tyllintie ja Korpintie ovat olleet yksityisteitä, jotka kuten moni muukin yksityistie, tulivat Kokkolan-Kaarlelan kuntaliitoksessa kaupungin kunnossapidon piiriin. Tämä ei ole muuttanut niitä yleisiksi teiksi (valtion teiksi) tai kaduiksi. Kaupunki on hoitanut näiden yksityisteiden kunnossapitoa Korpintien osalta 30.4.2023 saakka ja Tyllintie sekä Auratien osalta 30.4.2022 saakka valtuustossa tehtyjen päätösten mukaisesti.

 

Kunnan velvollisuus kadunpitoon alkaa, kun asemakaavan mukaisen maankäytön liikennetarve sitä edellyttää. Kokkolan kaupunki on tehnyt kadunpitopäätöksen siltä osin, kuin Korpintie ja Tyllintie sijaitsevat asemakaava-alueella.

 

Yksityisteiden varsilla olevat laitokset (muuntajat) ovat Kokkolan Energian omistuksessa. Riippumatta tästä, kaupunki tulee joka tapauksessa olemaan yksityistieosakkaana ja suorittaa osuusmaksunsa tieyksiköinnin mukaisina maksuosuuksina, kuten muillakin yksityisteillä.

 

Osakkaiden tulee käynnistää yksityistielain mukaiset toimenpiteet saadakseen asiat lain vaatimaan kuntoon ja hakea tarvittaessa avustukset tien perusparantamiseen ja kesäkunnossapitoon. Kaupungin yleinen etu huomioiden, mikäli ko. tiet otettaisiin nyt asemakaavalla kaupungin kaduiksi, niin valtion peruskorjaukseen saatavat avustukset menetettäisiin ja peruskorjaus jäisi yksinomaan kaupungin maksettavaksi.

 

Käsittelyn aikana 13.12.2023 § 186 toimielin on tehnyt jääviydestä päätöksen ja kirjannut päätöksen perusteluineen pöytäkirjaan. Esittelijä ei ole, kuten oikaisuvaatimuksessa esitetään, asiaa ratkaissut. Saadun selvityksen perusteella, esteellisyyttä on arvioitava toisin kuin aiemmin.

 

Ylläolevan perusteella todetaan, että oikaisuvaatimus ei anna aihetta muuttaa aiemmin tehtyä päätöstä asiaratkaisun osalta ja toteaa, että päätös siltä osin kuin se koskee esteellisyyttä on kumottava.

 

Kaupunkiympäristöjohtaja

 

 Kaupunkirakennelautakunta

 

1                       merkitsee oikaisuvaatimuksen tiedoksi

 

2                       päättää, että oikaisuvaatimus ei anna aihetta muuttaa aiemmin tehtyä päätöstä asiaratkaisun osalta ja kumoaa päätöksen siltä osin kuin se koskee esteellisyyttä

 

3                       päättää, että aloite ei anna aihetta toimenpiteille

 

4                       toteaa asian tulleen käsittellyksi

 


Käsittely Jäsen Brandt esitti, että kaupunkirakennelautakunta

 

1        Merkitsee oikaisuvaatimuksen tiedoksi.

 

2        Kumoaa esteellisyyden.

 

3        Aloite palautetaan uuteen valmisteluun. Kaupunki hakee maanmittaustoimituksen, jossa osuus tienpidosta määrätään tieyksiköiden perusteella.

 

 Jäsenet Kivilehto ja Pihlajamaa kannattivat Brandtin esitystä.

 

Äänestys Koska oli tullut pohjaesityksestä poikkeava esitys, jota kannatettiin, asiassa tuli suorittaa äänestys. Äänestys suoritettiin avoimella nimenhuudolla. Kaupunkiympäristöjohtajan pohjaesitys oli JAA ja jäsen Brandtin esitys oli EI.

 

 Äänestyksen tulos: Kaupunkiympäristöjohtajan pohjaesitys (JAA) sai viisi (5) ääntä ja Brandtin esitys (EI) sai kolme (3) ääntä, kaksi (2) oli poissa. Näin kaupunkiympäristöjohtajan pohjaesityksestä tuli lautakunnan päätös.

 

 Liite C § 17  Äänestyslista

 

Päätös  Kaupunkirakennelautakunta

 

1                       merkitsi oikaisuvaatimuksen tiedoksi

 

2                       päätti, että oikaisuvaatimus ei anna aihetta muuttaa aiemmin tehtyä päätöstä asiaratkaisun osalta ja kumosi päätöksen siltä osin kuin se koskee esteellisyyttä

 

3                       päätti, että aloite ei anna aihetta toimenpiteille

 

4                       totesi asian tulleen käsitellyksi.