Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 14.08.2023/Pykälä 324

Kaupunkirakennelautakunta 21.06.2023 § 107  

Kaupunginvaltuusto 22.05.2023 § 51   

39/00.01.06/2023   

Valtuutettu Snellman esitti seuraavan valtuustoaloitteen:

"Allekirjoittaneet valtuuston jäsenet esitämme, että Kokkolan kaupunki tulisi välittömästi päivittää kaupunkirakennelautakunnan 11 marraskuuta 2020 annettua päätöstä liittyen yksityisteiden perusparantamiseen myönnettävien avustusten perusteista, siltä osin kuin koskee kohdassa 3 kirjaus "Tien vaikutuspiirissä tulee olla vähintään yksi (1) pysyvästi asuttu kiinteistö ja tien pituuden kiinteistölle tulee olla vähintään 200 metriä (avustusta myönnettäessä huomioidaan vain vakituisen asumisen vaatima tien pituus)".

Kaupunkirakennelautakunnan päätös yllä mainituista avustusten perusteista ei ole enää ajallaan eikä sovellettavissa monessa suhteessa monelle tiekunnalle ja niiden tukihakemuksille. Kaupunkirakenneautakunnan päätös perusteista ei vastaa niihin tavoitteisiin ja odotuksiin, jotka kaupungin taholta luvattiin lakimuutoksen yhteydessä yksityisteiden ylläpitäville taholle ja tuesta perusparannuksiin ja kunnossapitoon. Lakimuutoksen seurauksena valtio korotti yksityistielle myönnettävät tuet. Myös Kokkolan kaupunginvaltuusto päätti 19.09.2022 § 82 linjauksista, tarkoituksena nostaa yksityistielle myönnettäviä tukia ja yksiselitteisellä tahdonilmaisulla ja kirjauksella päätöksessään, että "vuotuisessa talousarviossa ja -suunnitelmassa varataan riittävä määräraha yksityisille tiekunnille teiden kunnossapitoon ja peruskorjauksiin."

Konkreettisena esimerkkinä yllä mainittujen tukien myöntämisperusteiden muutostarpeesta tulkoon mainituksi Kåtö-Bergö tiekunnan valtion ja kunnan tukihakemuksien tuesta 2,9 km pituisen tieosuuden perusparantamishankkeeseen osana tiekunnan 23 km tiekunnan teistä. Kustannusarvio valtiontuen saamiselle 2,9 km:n tieosuuden perusparantamishankkeelle, joka valmistuu kesäkuussa 2023 oli 173.600 €.  Tieosuudella on yksi (1) pysyvästi asuttu kiinteistö ja 204 vapaa-ajan kiinteistöjä. Ely-keskukselle ja kaupungille jätetyt tukihakemukset oli perusteltu mm; 1. tieparannustoimenpiteillä ja liikenneturvallisuuden perusteilla, 2. Kokkolan strategisen aluerakenneyleiskaavan 2040 tavoitteilla ja Ely-keskuksen alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelmassa mainituilla tavoitteilla (kehittämistarpeita ja esimerkkejä toimenpiteistä). Näissä kaavoissa ja suunnitelmissa on kirjattu mm. liikennettä, virkistysmahdollisuuksia, vaellusreittejä, luonnonläheisiä asumisympäristöjä ja asumismahdollisuuksia, vetovoimaisia maaseutu- ja saaristoelämää ja turismia koskevia tavoitteita, 3. Ab Märaskärin kiinteistölle entiselle Märaskärin merivartioasema-alueelle hyväksytyllä ja lainvoimaisella laajennetulla ranta-asemakaavalla, jonka tavoitteena oli mahdollistaa alueen rakentamista ulkoiluun, majoittumiseen/vapaa-ajanalueeseen.

Alueen omistajalla on tarkoitus kehittää ympärivuotisen turismitoimintaa ja kokous-/ tapahtumatoimintaa. Ranta-asemakaava sisältää 2500 m2 rakennusoikeutta nykyiset mukaan luettuna, ja 4. vakituisesti asuvilla   tiekunnan vaikutusalueella. Ely-keskukselle ja kaupungille jätetyistä erityisperusteluista oheistetaan liitteenä tähän aloitteeseen, katso liite s. 4, joka sinänsä valaisee tieosuuden vilkasta liikennettä ja alueen saavutettavuus yleisölle.

Valtiontuki 2,9 km pituiselle tieosuudelle myönnettiin 70 %, muodostaen maksimissaan 121.500 € yllä mainittujen perusteluiden perusteella, vaikka tieosuudella oli vain (1) pysyvästi asuttu kiinteistö. Ely-keskus otti ratkaisussaan huomioon kaikki hakemuksessa esiintuodut perustelut ja erityispiirteet, kuin myös ne 204 vapaa-ajankiinteistöt sekä muut tiekunnan esiintuodut perustelut. Tiekunta oli, samoilla perusteluilla kuin Ely-keskukselle jätetyssä hakemuksessa, hakenut tukea Kokkolan kaupungista keväällä 2023. Kaupunkirakennelautakunta myönsi 10.5.2023 ainoastaan 2087,57 €:n vähäpätöisen ja häpeällisen tuen. Päätös, jota koetaan loukkaavaksi ja epäoikeudenmukaiseksi tiekunnan osakkaille ja muille veronmaksajille Kokkolassa.

Ei sääntöä, ettei poikkeusta. Miksi kaupunki ja kaupunkirakennelautakunta päätöksenteossaan ei voi soveltaa samankaltaista kokonaisvaltaista harkintaa ja noudattaa samat periaatteet kuin Ely-keskus, joka kokonaisvaltaisessa harkinnassa huomioi niin ikään kohtuullisuusperiaate kuin muut asiaolosuhteet, erityiset olosuhteet ja perusteet omissa tukipäätöksissään. Yllä mainitun esimerkin valossa on kiistaton tosiasia, että kaupunkirakennelautakunnan vuoden 2020 tehty päätös tuen myöntämisperusteista on otettava uuteen ja tarkempaan analyysiin, keskusteluun ja päätöksentekoon poliittisella areenalla, tarpeellisten korjausten aikaansaamiseksi myönnettävien avustusten periaatteista. Tämä välttääkseen mainittua epäsuhta ja epäoikeudenmukaista käsittelyä kaupungin alueella toimiville kaikille yksityisteiden tiekunnille.

Samanaikaisesti ja yllä esiintuodun perusteella, on kaupunkirakennelautakunnan kaupungille hyväksytyt perusteet yksityisteiden kunnossapidolle myönnettäville avustukselle oikaistava siltä osin, mikä koskee kirjaus "Yksityistien vaikutusalueella tulee olla vähintään kolme (3) ympärivuotisesti ja vakituisesti asuttua asuntoa, avustusta myönnetään vain pysyvän asutuksen käyttämälle tien osalle.""

Liite A § 51 Allekirjoitettu valtuustoaloite

Päätös  Kaupunginvaltuusto päätti merkitä aloitteen pöytäkirjaansa ja saattaa sen kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Kaupunkirakennelautakunta 21.06.2023 § 107 

Valmistelija: infrapäällikkö Visa Wennström

Valtuutettu Hans Snellman on jättänyt 11 muun valtuutetun allekirjoittaman valtuustoaloitteen kaupunginvaltuuston kokouksessa 22.5.2023 § 51. Aloitteessa esitetään, että Kaupunkirakennelautakunnan 11.11.2020 annettua päätöstä

tulisi päivittää kohdan 3 kirjauksen osalta " Tien vaikutuspiirissä tulee olla vähintään yksi (1) pysyvästi asuttu kiinteistö ja tien pituuden tulee olla vähintään 200 metriä (avustusta myönnettäessä huomioidaan vain vakituisen asumisen vaatima tien pituus)"

Tehtyjen selvitysten perusteella kuntien myöntämä avustus huvilateille on harvinaista. Pääsääntöisesti avustuksia myönnetään yksityisteille vain vakituisen asutuksen osuudelle, tai tieosuuksille, joissa on yritystoimintaa.

Valtion avustus huvila- ja/ metsäteille (huvilateiden varsilla on usein myös metsäomaisuutta) perustuu huoltovarmuuteen, mutta kunnat katsovat, että huvila-asutukselle johtava tie, palvelee lähinnä vapaa-ajan toimintaa ja siten valtion myöntämä avustus riittää ja loppu rahoitus kuuluu huvila-asutuksen omavastuuosuuteen, joka kerätään yksikkömaksuilla tieosakkailta.

On myös kuntia, jotka eivät maksa yksityisteiden peruskorjausavustuksia lainkaan, vaan ainoastaan kunnossapitoavustuksia ja niitäkin ainoastaan vakituisen asutuksen teille.

Yksityistieavustukset ovat jatkossakin syytä kohdentaa teille, joilla on vakituista asutusta. Kyse on ihmisten jokapäiväisen liikkumisen ja heidän palvelujensa saavutettavuuden turvaamisesta. Tällaiset yksityistiet ja vähäliikenteiset maantiet palvelevat usein myös yritystoimintaa sekä maa- ja metsätaloutta.

Pelkästään elinkeinoja, kuten metsätaloutta palvelevia metsäteitä ja metsätalouden muuta edistämistä varten mahdollisesti tarvittavat avustukset on kuitenkin samoin kuin vapaa-ajan asutusta, ulkoilua tms. vapaa-ajan harrastusta palvelevat tiet syytä pitää erillään yksityisteiden rahoituksesta ja käsitellä osana elinkeinon tai vapaa-ajan käytön tukemista, sillä näiden teiden käyttötarkoitus ja avustusten myöntämisperusteet ja tavoitteet ovat erilaisia kuin vakituisen asutuksen yksityisteillä.

Peruskorjaukseen varattavaa määrärahaa on vaikea arvioida talousarviota tehtäessä, kun avustushakemukset tulevat vasta budjettivuoden keväällä. Peruskorjausavustukseen on varattu aikaisemmissa talousarvioissa 30 000€. Summaa voidaan poliittisella päätöksellä talousarviota laadittaessa kasvattaa.

Toisaalta avustukset maksetaan vasta, kun peruskorjaustyö on suoritettu ja kustannukset ovat muodostuneet, joten avustus maksetaan loppuvuodesta ja mikäli kuluvan vuoden raha ei riitä, niin avustuksen maksu voidaan siirtää seuraavan vuoden budjettiin tai valtuusto myöntää lisämäärärahan avustuksen maksamiseksi.

Kaupunkiympäristöjohtaja

Kaupunkirakennelautakunta päättää

1. kaupunkirakennelautakunnan 11.11.2020, §129 perusteita peruskorjausavustusten jakamiseksi ei ole tarvetta muuttaa.

2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee aloitteen ja siitä annetun selvityksen tiedoksi

3. katsoo aloitteen tulleen käsitellyksi.

Käsittely  Jäsen Brandt esitti, että asia siirretään uuteen valmisteluun. Jäsen               Kivilehto kannatti esitystä.

 Koska oli tullut pohjaesityksestä poikkeava esitys, tuli suorittaa äänestys. Pohjaesitys oli JAA ja jäsen Brandtin esitys oli EI.

 Pohjaesitys JAA sai seitsemän (7) ääntä ja jäsen Brandtin esitys sai kaksi (2) ääntä.

 Näin pohjaesityksestä tuli lautakunnan päätös.

 Liite A § 107 Äänestyslista 

Päätös Kaupunkirakennelautakunta päätti

1. kaupunkirakennelautakunnan 11.11.2020, §129 perusteita peruskorjausavustusten jakamiseksi ei ole tarvetta muuttaa

2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee aloitteen ja siitä annetun selvityksen tiedoksi

3. katsoo aloitteen tulleen käsitellyksi.

Kaupunginhallitus 14.08.2023 § 324  

39/00.01.06/2023  

Kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto

1. merkitsee aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet tiedoksi

2. katsoo aloitteen tulleen käsitellyksi.

Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi päätösesityksen.