Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kokkolan kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://kokkola10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://kokkola10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 14.12.2021/Pykälä 609

Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa

 

Työllistämisen rahoitusmallit pitkäaikaistyöttömyyden aktivointityössä yhdistyksille ja kolmannelle sektorille

 

Kaupunginhallitus 14.12.2021 § 609  

808/02.05.01.00/2021  

 

 

Valmistelija Työllisyyspäällikkö Sanna-Mari Levijoki, p. 044 7809 086

 

Hallitusohjelmassa työllisyydenhoito uudistetaan voimallisesti. Työllisyyden kuntakokeilut 1.3.2021 aloittavat uudistustyön ja tulevina vuosina erilaisilla toimenpiteillä valmistaudutaan kuntien uuteen tehtävään vuonna 2024. Valtio ja kunta jakavat työllisyydenhoidon uudestaan. Pitkäaikaistyöttömyys on haaste, johon on haettava uusia toimintamalleja.

 

Kunnat vastaavat vuonna 2024 työllisyydenhoidosta ja hyvinvointialueet vastaavat sosiaalihuoltolain mukaisista palveluista kuten sosiaalisesta kuntoutuksesta ja kuntouttavasta työtoiminnasta. Valtiovarainministeriö on laskelmissaan todennut, että tulevaisuudessa esimerkiksi kuntouttava työtoiminta ei ole työllisyyden aktivointitoimenpide eikä siten tule poistamaan työnhakijaa kunnan työmarkkinatuen kuntaosuuslistalta. Sen lisäksi VM, että TEM ovat tuoneet esille kannustavan rahoitusmallin. Siinä aktivointitoimenpiteiden uudelleenarvioinnin lisänä, kuntien maksu työttömästä alkaa jo 100 päivän kohdalla (kaikkien etuuslajien osalta) ja ainoa työmarkkinatuen kuntaosuudesta poistava toimenpide on työnhakija-asiakkaan työllistyminen.

 

Kokkolan kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuudet ovat olleet nousussa ja eritoten yli 1000 päivää työttömänä olleiden osalta.  Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste on suhteellisen matala, verrattuna moneen muuhun pohjalaiskuntaan. Kokkolassa 31.10.2021 se on 8.9%, kun Seinäjoella vastaavana aikana se on 15,5% ja Vaasassa 13.8 %. Aktivointiasteeseen nostavana vaikuttavana tekijänä on mm. työllistämiseen edistävään palveluun siirtyminen. Kuntouttavan työtoiminnan käyttö palveluna on vähentynyt merkittävästi (vuonna 2019 työtoimintapäiviä oli 26695 työtoimintapäivää ja vuonna 2020 se oli 16 596 työtoimintapäivää), mikä osaltaan heikentää aktivointiastettamme. Tähän on osaltaan vaikuttanut koronan aiheuttamat rajoitukset palveluja järjestävien osalta, mutta myös kentällä tapahtuneen hajautumisen toimesta.

Pitkäaikaistyöttömyys on nousussa, kun vuorostaan työttömyysprosenttimme on matala.

 

Työttömien joukossa on yhä enenevä joukko heitä, jotka tarvitsevat vaihtoehtoisia rekrytointi- ja kuntoutuspolkuja työmarkkinoille. Erityisesti yhdistykset ja kolmas sektori tarjoavat työttömille työnhakijoille heidän työkykyään vahvistavaa ja työllistymistä edistävää ohjausta ja tukea. Yhdistykset tarjoavat mm. palkkatuki- ja oppisopimustyöpaikkoja, työkokeilupaikkoja, kuntouttavan työtoiminnan paikkoja, sosiaalisen kuntoutuksen paikkoja ja erilaisia harjoittelupaikkoja.

 

Tällä hetkellä Soite ostaa osalta toimijoita kuntouttavaa työtoimintaa ja sosiaalista kuntoutusta. Työkokeilusta ja palkkatukityöstä yhdistys ei saa rahallista korvausta, vaikka yhdistykselle ohjautuu juuri syvintä tukea, ohjausta ja valmennusta tarvitsevat ennen siirtymistään työelämään tai opintoihin. Useat kunnat myöntävät yhdistyksille kohdeavustuksia vuosittain (mm. Kajaani) ja sen lisänä kuntalisää erilaisten asiakkaiden osalta.

 

Työllisyyden kuntakokeilu kehittää erilaisia palvelumalleja ja erilaista syviä tukea tarvitsevia asiakkaita kokeilussa on noin 41% asiakkaista (asiakkaita 2900).  Kuntakokeilu on kehittänyt yhdessä Yhteisöklubi Sillan ja Centrian OMA-hankkeen kanssa yhdistysten työklinikoita. Siinä verkoston turvin (Soite, Kosek, KPEDU, ELY, Keski-Pohjanmaan liitto, Te-toimisto) yhdistyksiä autetaan kokonaisvaltaisen kasvun tielle. Tilaisuudet ovat olleet avoimia koko Keski-Pohjamaan yhdistystoimijakentälle.

 

Yhdistysten palkkausta vaikeuttaa se, että palkkatuen maksatukset tulevat viiveellä ja sen tulisi löytää aina noin 3-4 kuukauden palkat etukäteen, ennen kuin kompensaatio palkkatukena saadaan. Sen lisänä yhdistysten on haastava palkata henkilökuntaa ohjaustyöhön. Työllisyyden kuntakokeilu tarvitsee puolestaan asiakkailleen hyvällä ohjauksella toteutettavia jatkopolkuja sekä osaamisen, että työkyvyn arviointiympäristöjä eli monipuolisia työllistämistoimia työttömilleen. 

 

Kokkolan kaupunginvaltuusto hyväksyi talousarvioon 2022 kaupungin työllisyyspalveluihin 500 000 euron määrärahan harkinnanvaraiseen työllistämiseen. Tarkoitus olisi hyödyntää tätä rahoitusta yhdistyksille maksettavien työkokeilijoiden ja palkkatuella työllistettävien ohjauskuluihin. Esimerkkilaskelmana voidaan pitää sitä, että mikäli tukea myönnettäisiin vuosittain tätä kautta noin 200 000 euroa, mikä vastaa noin 65 pitkäaikaistyöttömän ohjauskuluja vuosittain.

 

Työmarkkinatuen kuntaosuuksina tämä vastaisi noin 350 000 euroa kunnan maksuosuutta nk. sakkomaksua.

Ehdotetut korvattavat summat yhdistyksille olisivat

. 350 e / kk (työkokeilija)

. 400 e / kk (palkkatuella työllistetty ja oppisopimusopiskelija)

 

Laskelmat perustuvat kunnan maksamaan työmarkkinatuen kuntaosuuteen sekä sen huolehtimiseen, että yhdistys voi työllistää henkilön yli 30 viikkotyö tunnin ajalle. Mikäli työaikaa on vähemmän, jää asiakas kunnan maksuosuuslistalle.

Työkokeilua voidaan myöntää enintään 6 kk (1-3kk) ja palkkatukea enintään 24 kk (terveydelliset perusteet). Yhdistys saisi tällä päätöksellä ilmoittautua tammikuussa 2022 ottamaan vastaan edellä mainituilla sopimuksella työttömiä työnhakijoita ja toiminnalle asetetaan kriteerit tammikuussa pidettävässä koollekutsumisessa. Edellytyksenä on mm. yhdistyksen hallituksen päätös toimia ko. asiakkaiden vastaanottavana tahona, sitoutuminen pitkään työttömänä olleiden ohjauksen toteuttamiseen, toiminnan seuraamiseen ja kehittämiseen, kopio yhdistysrekisteriotteesta, viimeisin toimintakertomus, toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä kyky noudattaa laadullisesti palvelujen yleisiä reunaehtoja.

Kriteerit täyttävät yhdistykset saavat siten mahdollisuuden laskuttaa 1.1.2022 lähtien työkokeilijoistaan ja palkkatuella palkatuista sekä oppisopimuksella opiskelevista henkilöistä Kokkolan kaupunkia määrärahan puitteissa, kuitenkin enintään 200 000 euron verran / vuosi. Laskutus perustuisi kuukausittain edelliskuukauden ilmoitettuun asiakasmäärään sekä laadulliseen seurantaan asiakkaan jatkopolkujen ja asiakasarviointien osalta (mm. työkokeilupalautteet), mikä annetaan kuun 5. päivään mennessä. Palvelua tuottavien osalta tilannetta arvioidaan kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä ja toimintaa valvoo työllisyyspäällikkö.  Työllisyyspäällikkö valtuutetaan viranhaltijapäätöksellä suorittamaan mallin mukaisen korvauksen yhdistyksille ja näin kaupunginhallitus voi saada tiedon tehdyistä viranhaltijapäätöksistä. Määrärahakehitystä seurataan kuukausittain.

 

 

Kaupunginjohtaja  Kaupunginhallitus päättää

 

1.  että kaupungin työllisyyspalvelujen harkinnanvaraisen työllistämisen määrärahaa voidaan myöntää avustuksena edellä mainituin perustein.

 

2.  tähän toimintaan osoitetaan enintään 200 000 euroa vuosittain työllisyyspalvelujen kustannuspaikalta 1668.

 

3.  seurata työttömien määrää yhdistyksissä työllisyysraportin yhteydessä.

 

Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi päätösesityksen.

 


Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa