Rakennus- ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 25.06.2025/Pykälä 75

Rakennus- ja ympäristölautakunta 25.06.2025 § 75  

433/10.03.00.01/2025  

Valmistelija rakennusvalvontapäällikkö Tero Jelekäinen ja lupatarkastaja Oona Leppälä

Kartat:

Sijaintikartat, ote kaavasta, ote kiinteistökartasta ja asemapiirros

Liite A   Kartat

Rakennuspaikka:

Rakennuspaikka sijaitsee Kokkolan kaupungissa Knifsundin kylässä, tilalla nimeltä Storvall. Rakennuspaikan osoite on Byrkholmintie 36 ja kiinteistötunnus on 272–416–4–109. Tilan koko on 3378 m2. Rakennuspaikka on hakijan omistuksessa, lainhuutotodistus sekä kauppakirja ovat hakemuksen liitteenä. Kulku rakennuspaikalle tapahtuu Byrkholmintieltä.

Rakennuspaikka on rakennettu ja siellä sijaitsevat hakijan antamien tietojen mukaisesti vapaa-ajan asunto 98 m2, vierastupa 20 m2, lato 7 m2 sekä saunarakennus 6,4 m2. Kerrosala on yhteensä 131,4 m2. Yksityistielain mukainen tieoikeus (Y2001-36716) sekä vesilainmukainen käyttöoikeus (0–2007-K13759) on kirjattu tilaa koskeviin kiinteistörekisteritietoihin.

Hanke:

Hankkeena on olemassa olevan 1-kerroksisen vapaa-ajan asuinrakennuksen (98 m2) käyttötarkoituksen muuttaminen pysyvään asumiseen.

Haetut poikkeamiset:

Hankkeelle haetaan poikkeamista rakentamislain 57 §:n 1. mom nojalla alueidenkäyttölain 58 §:n 1 mom. säädöksistä. Hanke poikkeaa voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta.

Naapureiden kuuleminen:

Hakija on liittänyt hakemukselle selvityksen siitä, että naapurit ovat tietoisia hankkeesta. Naapureilla ei ollut hankkeesta huomautettavaa.

Kaavallinen tilanne:

Alueella on voimassa 17.5.1999 vahvistettu Norrströmmenin rantakaava. Rakennuspaikka sijaitsee loma-asuntojen korttelialueella, RA ja rantakaavan rakennuspaikalla nro 3. Merkinnän mukaan jokaiselle rakennuspaikalle saadaan rakentaa yksi loma-asunto, yksi saunarakennus ja yksi vierastupa, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 m2, kuitenkin siten että saunan ja vierastuvan kerrosala saa olla enintään 20 ka-m2. Näiden lisäksi saa rakentaa erillisen enintään 25 ka-m2:n varastorakennuksen. Erillinen saunarakennus voidaan sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle, kuitenkin vähintään 10 m rantaviivasta ja alueella olevan kasvillisuuden suojaan.

Erityismääräykset kaavassa:

Lomarakennuksen pääasiallinen rakennusmateriaali on oltava puu, väriltään ympäristöön sopiva. Peltiä rakennusmateriaalina sekä kirkkaat peltikatot on vältettävä.

Korttelin osat, joita ei käytetä rakentamiseen, on säilytettävä luonnontilassa. Hakkuusuunnitelmia laadittaessa on otettava huomioon maisemalliset näkökohdat.

Rakennuspaikoille on sijoitettava kuivakäymälä, joka on varustettava upotettavalla tiiviillä jätesäiliöllä. Saunojen jätevedet on ennen vesistöön laskemista käsiteltävä hiekkasuodattimilla tai loma-asuntoon sovitetuilla pienpuhdistamolla sekä saostuskaivolla. Lahoavat jätteet on kompostoitava huolellisesti siten että ne hajoavat, hajua tai muuta haittaa tuottamatta. Vesivaurioille alttiiden rakennusosien alin sallittu korkeustaso on + 1,30 m.

Erityiset syyt poikkeamiselle, hankkeen keskeiset vaikutukset ja hakemuksen perustelut:

”Hakemuksen perustelut ja arvio hankkeen keskeisistä vaikutuksista:

Vapaa-ajan rakennuksen muutos vakituiseen asumiseen soveltuvaksi lisäisi rakennuksen käyttöastetta huomattavasti, jolloin sillä olisi omistajalle huomattavasti suurempi käyttöarvo. Tällöin myös rakennukseen huoltoon ja kunnossapitoon olisi käytettävissä enemmän resursseja, joka takaisi rakennukselle pidemmän käyttöiän. Rakennus on rakenteiltaan, tekniikaltaan ja varusteluiltaan täysin verrattavissa normaaliin omakotitaloon, joten mitään konkreettisia muutostöitä ei vakituiselle asumiselle tarvitse toteuttaa.

Kiinteistö sijaitsee alueella, jossa on jo ennestään vakituista asutusta. Voidaan siis todeta, että haettavassa poikkeamisluvassa esitetty vapaa-ajan rakennuksen muutos asuinrakennukseksi ei lainkaan ole poikkeus kaavan alueen rakentamiseen. Muutoksen myötä alueen maankäyttö ei muutu merkittävästi, eikä se aiheuta haittaa ympäristölle tai naapurustolle. Lisäksi rakennus on jo olemassa oleva, joten se vaikuta alueen luonnonolosuhteisiin tai infrastruktuuriin merkittävällä tavalla. Kaavan alueella tulee huomioida kiinteistönomistajien tasapuolinen kohtelu, jota tukisi myös tässä hakemuksessa esitetyn muutoksen myönteinen lausunto.

Vapaa-ajan rakennuksen muuttamisesta vakituiseksi asunnoksi ei aiheudu kaupungille mitään lisäkustannuksia tai velvollisuuksia. Muun muassa kiinteistölle johtavan tien kunnossapito hoidetaan tienhoitokunnan kustannuksella, kiinteistön jätevedet johdetaan omaan umpisäiliöön, käyttövesi otetaan omasta porakaivosta, rakennuksen lämmityksenä ilmavesilämpöpumppu ja sähköliittymä on jo rakennettu vapaa-ajan rakennuksen rakentamisvaiheessa. Rakennukseen on lisäksi asennettu aurinkosähköjärjestelmä. Järjestelmät on rakennettu vakituiseen asumiseen sovellettavien määräysten mukaisiksi. Muutos tukisi alueen elinvoimaisuutta sekä edistää kestävää kehitystä hyödyntämällä jo olemassa olevaa rakennuskantaa. Rakennuksen rakenteet ja tekniikka on suunniteltu ekologisiksi ja kestävän kehityksen arvot huomioiden.

Rakennuslupakartoissa määritellyt naapurit on kuultu ja kuulemisen yhteydessä on esitetty muutostyön suunnitelmat. Kyseessä olevaan muutokseen ei ole tullut kuulemisten yhteydessä huomautuksia ja kaikki kuultavat ovat olleet myötämielisiä rakennuksen muutokselle.

Jo olemassa oleva rakennus ei muutu julkisivuiltaan lainkaan muutoksen myötä, joten haettavalla muutoksella ei ole alueelle kulttuurillista tai maisemallista vaikutusta. Rakennus on sijoiteltu rantakaavan ja viranomaisten määräysten mukaisesti.

Katsomme, että tämän hankkeen tapauksessa kaavasta poikkeaminen on niin vähäinen, ettei kaavan tarkoitus tai naapureiden oikeusturva vaarannu millään tavalla.

Rakentamislakiin 751/2023, 57 § vedoten:

1)

Alueella on jo olemassa vakituisia asuinpaikkoja, joten emme näe tämänkään hakemuksessa esitetyn muutoksen aiheuttavan haittaa kaavoitukselle, kaavan toteutumiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.

2)

Hakemuksessa esitetty muutos ei mielestämme millään tavoin vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista. Rakennuksen tekniikka on rakennettu täysin määräysten mukaisiksi ja ympäristö huomioiden.

3)

Muutos vakituiseksi asuinpaikaksi ei mielestämme vaikeuta millään tavoin rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Jo olemassa oleva rakennus on tehty muut alueen rakennukset huomioiden ja asettuu hyvin alueen muun rakennuskannan joukkoon. Hakemuksessa esitetty muutos asuinpaikaksi ei millään tavoin muuta itse rakennusta paikalla vaan pelkästään käyttötarkoituksen.

4)

Hakemuksessa esitetty muutos ei aiheuta minkäänlaista konkreettista rakentamistoimenpidettä tai vaikuta muulla tavalla ympäristöön.

Alueidenkäyttölakiin 132/1999 vedoten:

Alueidenkäyttölain (132/1999) 5 §:n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja turvata hyvä elinympäristö. Vakituisen asumisen salliminen jo olemassa olevassa rakennuksessa tukee tätä tavoitetta.

39 §:n mukaan yleiskaavaa laadittaessa ja muutettaessa on huomioitava alueen tarkoituksenmukainen käyttö ja olemassa oleva rakennuskanta. Loma-asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi on linjassa tämän periaatteen kanssa.”

Hakemuksesta annetut lausunnot:

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kaupunkisuunnittelusta sekä sivistyspalveluista.

Kaupunkisuunnittelu vastuualueen kielteinen lausunto:

”Alue on voimassa olevan Norrströmmen rantakaavan mukaan loma-asuntojen korttelialuetta. Loma-asunnon muuttaminen pysyvään asumiseen olisi siis kaava vastaista. Alueelle ei ole myönnetty poikkeamislupia vastaaviin muutoksiin, alueella ei siis ole luvitettua pysyvää asumista.

Pysyvä asuminen edellyttää kunnallistekniikalta, palvelujen saatavuudelta ja muilta vastaavilta olosuhteilta toisenlaista ympäristöä kuin loma-asuminen. Poikkeamisluvan myöntäminen toisi kunnalle erinäisiä velvoitteita ja kustannuksia lakisääteisten palveluiden järjestämisessä loma-asuntojen muuttuessa pysyvään asuinkäyttöön. Näitä ovat esimerkiksi päivähoidon ja vanhuspalveluiden järjestäminen sekä koulukuljetukset.

Kaupunkisuunnittelu ei puolla hanketta, eikä asian ratkaisemista yksittäisen lupaharkinnan kautta.”

Kaupunkisuunnittelun lausunnosta on pyydetty hakijan vastine:

"Kiitämme lausunnosta ja haluamme tuoda esiin seuraavat näkökohdat poikkeamislupahakemuksen puolesta:

1. Ympärivuotinen käyttö ja infrastruktuuri

Vaikka alue on kaavassa osoitettu loma-asumiseen, kiinteistöllä on jo nykyisellään ympärivuotiseen käyttöön soveltuvat tekniset valmiudet, kuten vesi- ja viemäriratkaisut, sähköliittymä sekä hyväkuntoinen tieyhteys, jota kunnossapidetään ympäri vuoden. Pysyvä asuminen ei näin ollen vaadi kunnallistekniikalta tai infrastruktuurilta lainkaan lisäinvestointeja.

2. Palveluiden saatavuus

Kiinteistö sijaitsee kohtuullisen etäisyyden päässä peruspalveluista, kuten päiväkodista, koulusta ja terveyspalveluista. Lisäksi on huomattavaa, että Öjan alueella koko rakennuskanta kauttaaltaan sijaitsee keskimäärin yhtä kaukana palveluista, eikä kyseinen kiinteistö poikkea tästä yleisestä sijaintiprofiilista. Luvan hakija on myös tietoisesti huomioinut palveluiden etäisyyden jo paikan valintavaiheessa ja arvioinut sen soveltuvan vakituiseen asumiseen.

Alueella on myös lukuisia kiinteistöjä, jotka ovat tosiasiallisesti ympärivuotisessa asuinkäytössä. Tällainen kehitys viittaa siihen, että alueen käyttö on muuttumassa, ja kaavan ajantasaisuutta olisi syytä arvioida uudelleen.

3. Kunnalle koituvat velvoitteet ja kustannukset

Pysyvä asuminen yksittäisessä kohteessa ei aiheuta kunnalle merkittävää lisärasitetta palvelujen järjestämisessä. Toisaalta mahdollisuus pysyvään asumiseen lisää alueen vetovoimaa ja voi pitkällä aikavälillä vahvistaa paikallisyhteisöä sekä elinvoimaa.

4. Yksittäistapaus ja poikkeamislupa

On ymmärrettävää, että laajemmat muutokset tulisi käsitellä kaavamuutoksen yhteydessä, mutta tässä tapauksessa kyseessä on yksittäinen kohde, jossa poikkeaminen olisi perusteltua erityisesti kiinteistön varustelun, sijainnin ja tosiasiallisen käytön perusteella. Poikkeamislupakäytäntöä on tarkoitettu käytettäväksi juuri tällaisissa tapauksissa, joissa tiukka kaavamääräysten soveltaminen ei ole tarkoituksenmukaista.

Toivomme, että lausunnon näkemyksistä huolimatta poikkeamislupaa harkitaan huolellisesti yksilöllisin perustein ja että asiassa huomioidaan muuttuneet olosuhteet ja kiinteistön valmiudet pysyvään asumiseen. Pyydämme, että hakemus saatetaan rakennus- ja ympäristölautakunnan käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi."

Kokkolan sivistyspuolen lausunto koulukuljetuksista:

”Lähimmät koulut ovat ruotsinkielinen Öja skola (3,3 km), suomenkieliset alakoulut Ykspihlajassa (13,3km) ja Koivuhaassa (13,6km). Suomalainen yläkoulu Kiviniityssä (15,3 km).

Koulukuljetuksia pystyy järjestämään alueelle, mutta kustannustaso vaihtelee merkittävästä sen mukaan, mitä koulua oppilas käy. Jos oppilas on äidinkieleltään ruotsinkielinen on lähikoulu Öja skola, jolloin kustannus alakoululaiselta on busslipun hinta, mikä tämän hetkisellä hintatasolla tekee tuolla koulumatkalla on n. 700€ alv0%/vuosi.

Jos oppilas on suomenkielinen osoitetaan koulupaikka Ykspihlajasta tai Koivuhaasta, jolloin kustannuksia tulisi huomattavasti enemmän. Yhteenlasketut kävelymatkat suunnitellulta rakennuspaikalta bussipysäkille ja kaupungin päässä bussipysäkiltä koululle ylittävät Kokkolan kaupungin kuljetussännössä/perusopetuslaissa oleva rajat (yhteensä 2km/koulusuunta - tällä matkalla tulisi bussipysäkille Öjan suunnassa n.1,3km kävelyä ja koulujen päässä, oli se sitten Ykspihlaja tai Koivuhaka, tulisi käveltävää matkaa pysäkeiltä koululle enemmän kuin 700 m, eli kokonaismatka yli 2 km), jolloin koulukuljetus pitää järjestää taksilla koko alakoulun ajan. Kustannusta taksikuljetuksesta on hieman hankala arvioida kovin tarkasti. Mutta jos ajatellaan, että olisi toinenkin oppilas Öjassa, jolla on kuljetusoikeus samaan kouluun kuin poikkeuslupaa haettavalta alueelta, jakautuisi kuljetuskustannus puoliksi kahden oppilaan välillä. Lasken esimerkin kautta, että yksi oppilas asuisi Suutarintiellä Öjassa ja toinen Byrkholmintie 36 ja molemmat oppilaat kävisivät Ykspihlajan koulua. Kuljetuksen kustannus/suunta olisi 55€ alv0%, eli päivässä oppilailta menopaluu 110€. Puolet summasta on 55€ ja kerrotaan se 188 koulutyöpäivällä, niin summa olisi 10 340 €/vuosi/oppilas. Jos ei samanaikaisesti olisi Öjassa muita suomenkielistä koulua käyviä oppilaita olisi kustannus yli 20 000€/vuosi yhden oppilaan kuljettamisesta. Eli kuljetuskustannukset voivat peruskoulun ajalta nousta korkeiksi.

Yläkouluaikana koulukuljetus hoituisi bussiliikenteellä johtuen koulujen sijainneista ja pidemmästä omavastuukävelymatkasta, joten kustannukset olisivat tämän hetken hintatasolla n. 1400€ alv0%/vuosi.”

Valmistelu:

Rakennuspaikka sijaitsee Knifsundin kylän Storvall -nimisellä tilalla (272-416-4-109). Tilan koko on 3378 m2. Rakennuspaikka on rakennettu ja siellä sijaitsevat hakijan antamien tietojen mukaisesti vapaa-ajan asunto 98 m2, vierastupa 20 m2, lato 7 m2 sekä saunanrakennus 6,4 m2. Kerrosala on yhteensä 131,4 m2.

Alueella on voimassa 17.5.1999 vahvistettu Norrströmmenin rantakaava. Rakennuspaikka sijaitsee loma-asuntojen korttelialueella, RA. Loma-asuntojen korttelialueella rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 m2. Rantakaavassa on osoitettu 13 kpl loma-asuntojen korttelialueen RA rakennuspaikkaa. Näiden lisäksi kaavassa on jätetty 4 kpl loma-asuntojen korttelialueen RA rakennuspaikkoja vahvistamatta. Norrströmmen rantakaavan alueella ei ole yhtään pysyvän asumisen paikkaa, vaan kaavan mukaiset rakennuspaikat on kaavoitettu loma-asuntojen korttelialueeksi.

Sähköisten lupatietojen mukaan lähialueelle on tehty kaksi poikkeamispäätöstä. Lupatietojen mukaan vuonna 2018 poikkeaminen on koskenut uuden erillisen sauna/vierastuvan rakentamista ja hankkeessa on haettu poikkeamista voimassa olevasta rantakaavasta. Poikkeaminen on hyväksytty ehdoilla. Sekä nyt kyseessä olevalle rakennuspaikalle on aiemmin haettu poikkeamista vuonna 2022 ja poikkeaminen on hyväksytty. Rakennuspaikalle rakennettiin uusi vapaa-ajan asunto ja vanha vapaa-ajan asunto muutettiin hankkeen yhteydessä vierastuvaksi. Hankkeessa poikettiin rantakaavan määräyksestä, jonka mukaan rakennuspaikalle saadaan rakentaa yksi loma-asunto, yksi saunarakennus ja yksi vierastupa, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 m2. Kaavan mukaista kokonaisrakennusoikeutta ei ylitetty.

Kyseinen rakennuspaikka sijoittuu meritulvavaara-alueelle. Tulvan toistuvuus 1/100a kohdassa rakennuspaikka sijoittuu vesisyvyyden osalta alle 0,5 m, 0,5 m…1 m sekä 1 m...2 m syvyydelle.

Rakennuspaikka sijoittuu Kokkolan strateginen aluerakenneyleiskaava 2040-alueelle. Strategisen aluerakenneyleiskaavan kohdan 10.7 mukaan rakennuspaikka sijoittuu Öjanjärven pintavesialueelle. Öjanjärvi on lähinnä teollisuuden käytössä oleva pintavedenottoalue.

Hakija on hakemuksen perusteluissa kertonut, että kiinteistölle johtavan tien kunnossapito hoidetaan tienhoitokunnan kustannuksella, kiinteistön jätevedet johdetaan umpisäiliöön,

käyttövesi otetaan porakaivosta sekä kiinteistöllä on olemassa oleva sähköliittymä.

Hakija kertoo kaupunkisuunnittelun kielteisestä lausunnosta pyydetyssä vastineessa, ettei vapaa-ajan rakennuksen muuttamisesta vakituiseksi asunnoksi aiheudu kaupungille mitään lisäkustannuksia tai velvollisuuksia. Hakijan mukaan poikkeaminen olisi perusteltua erityisesti kiinteistön varustelun, sijainnin ja tosiasiallisen käytön perusteella. Lisäksi hakija kertoo, että on tietoisesti huomioinut palveluiden etäisyyden jo paikan valintavaiheessa ja arvioinut sen soveltuvan vakituiseen asumiseen.

Alueella ei ole kaavoitettu pysyvään asumiseen rakennuspaikkoja, vaan kaavan mukaiset rakennuspaikat ovat loma-asumisen korttelialuetta. Vapaa-ajan rakennuksen muuttaminen pysyvään asumiseen aiheuttaa kunnnalle erilaisia velvoitteita ja kustannuksia, kuten esimerkiksi päivähoito, koulukuljetukset ja vanhustenhoito, joita kaupunkisuunnttelu on nostanut esille lausunnossaan. Pysyvä asuminen edellyttäisi kunnallistekniikalta ja palvelujen saatavuudelta erilaista ympäristöä kuin loma-asuminen. Yksittäisen poikkeamislupaharkinnan kautta ei voida puoltaa asian ratkaisemista. Myöskään yksittäisellä luparatkaisulla ei ole mahdollista varmistaa alueen maanomistajien tasavertaista kohtelua.

Päätösesityksen perustelut:

Hanke aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, koska:

-          käyttötarkoituksen muuttaminen on kaavan vastainen

-          käyttötarkotuksen muutos loma-asumisesta pysyvään asumiseen edellyttää kunnallistekniikalta, palvelujen saatavuudelta toisenlaista ympäristöä

-          käyttötarkoituksen muutos toisi kunnalle erinäisiä velvoitteita ja kustannuksia lakisääteisten palveluiden järjestämisessä, kuten päivähoito, koulukuljetukset ja vanhustenhoito

-          kaupunkisuunnittelun antama lausunto hankkeesta on kielteinen

Hanke ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Hanke ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Kaupunkilupapäällikkö 

 Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää

1. rakentamislain 57 §:n 1 mom. nojalla, että edellytyksiä poikkeamiselle ei ole olemassa, koska:

-          käyttötarkoituksen muuttaminen on kaavan vastainen

-          käyttötarkotuksen muutos loma-asumisesta pysyvään asumiseen edellyttää kunnallistekniikalta, palvelujen saatavuudelta toisenlaista ympäristöä

-          käyttötarkoituksen muutos toisi kunnalle erinäisiä velvoitteita ja kustannuksia lakisääteisten palveluiden järjestämisessä, kuten päivähoito, koulukuljetukset ja vanhustenhoito

-          yksittäisellä luparatkaisulla maanomistajien yhdenvertainen kohtelu vaarantuu

2. että päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella (RakL 70 §)

3. että päätös on maksullinen (650 €)

Käsittely Jäsen Kokkoniemi esitti, että rakennus- ja ympäristölautakunta päättää

1. myöntää haetun käyttötarkoituksen muutoksen rakentamislain 57 §:n nojalla.

Lautakunta perustelee suorittamaansa kokonaisharkintaansa seuraavasti:

Käyttötarkoituksen muuttaminen ei vaikeuta kaavoittamista, koska Kokkolan kaupungin kaavoituskatsauksessa ei alueelle ole suunniteltu kaavan laatimista. Hanke ei yksittäistapauksena haittaa kaavan toteutumista, koska poikkeamisessa noudatetaan kaikkia muita kaavan määräyksiä paitsi käyttötarkoitusta. Loma-asuntona rakennusta voidaan jo nyt käyttää ympärivuotisesti ja kokoaikaisesti. Käyttötarkoituksen muutoksella ainoastaan helpotetaan hakijoiden normaalia elämää siten, että he saavat digi- ja väestöviraston hyväksynnän vakituisesta asuinpaikasta eivätkä ole merkinnällä "vailla vakinaista asuntoa" Hankkeen mahdolliset kunnallistekniset ratkaisut tulee ratkaista rakentamislupa vaiheessa ei poikkeamisluvan yhteydessä. Kunnalle mahdollisesti syntyvistä velvoitteista tai lakisääteisten palvelujen järjestämisestä ei ole mitään mainintaa rakentamislain 57 §:n poikkeamislupaa estävissä kohdissa. Lautakunta toteaa erityisen syyn poikkeamiseen löytyvän hakijan lupahakemuksesta ja lausunnosta.

2. Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella ( RakL 70 § )

3. Päätös on maksullinen ( 650 euroa )

 Jäsen Orjala kannatti Kokkoniemen vastaesitystä.

Äänestys Koska oli tullut pohjaesityksestä poikkeava esitys, jota kannatettiin, asiassa tuli suorittaa äänestys. Äänestys suoritettiin avoimella nimenhuudolla. Kaupunkilupapäällikön pohjaesitys oli JAA ja jäsen Kokkoniemen vastaesitys oli EI.

 Äänestyksen tulos: Kaupunkilupapäällikön pohjaesitys (JAA) sai seitsemän (7) ääntä, jäsen Kokkoniemen vastaesitys (EI) sai kolme (3) ääntä. Näin kaupunkilupapäällikön pohjaesityksestä tuli lautakunnan päätös.

 Liite B Äänestyslista

Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta päätti

1. rakentamislain 57 §:n 1 mom. nojalla, että edellytyksiä poikkeamiselle ei ole olemassa, koska:

-          käyttötarkoituksen muuttaminen on kaavan vastainen

-          käyttötarkotuksen muutos loma-asumisesta pysyvään asumiseen edellyttää kunnallistekniikalta, palvelujen saatavuudelta toisenlaista ympäristöä

-          käyttötarkoituksen muutos toisi kunnalle erinäisiä velvoitteita ja kustannuksia lakisääteisten palveluiden järjestämisessä, kuten päivähoito, koulukuljetukset ja vanhustenhoito

-          yksittäisellä luparatkaisulla maanomistajien yhdenvertainen kohtelu vaarantuu

2. että päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella (RakL 70 §)

3. että päätös on maksullinen (650 €).