Kaupunkirakennelautakunta
Pöytäkirja 13.12.2023/Pykälä 186

Kaupunkirakennelautakunta 13.12.2023 § 186  

356/10.02.03/2023  

Valmistelijat vs. infrapäällikkö Mikko Takkula, kaupunkisuunnittelupäällikkö Päivi Cainberg, kaupunkiympäristöjohtaja Nina Kujala, tiemestari Kari Pihlajamäki, infratietosuunnittelija Jarkko Orjala

 Kaupunkirakennelautakunta on vastaanottanut aloitteen, jossa aloitteen allekirjoittaneet ehdottavat, että Kokkolan kaupunki luokittelee asemakaava-alueiden välissä sijaitsevat Auratie, Korpintien ja Tyllintien kaduiksi.

 Aloitteen mukaan kaikki nämä kolme tietä ovat jo osaksi katuja niiden varrella sijaitsevien asemakaava-alueiden perusteella. Kaikilla kolmella tiellä on myös rautatien alikulkualueet, joiden ylläpitoon kaupunki on sitoutunut. Näin ollen on tarkoituksenmukaista, että myös alla eritellyt lyhyet osuudet näistä teistä luokitellaan kaduiksi niitä pitkin kulkevan liikenteen perusteella. Aloite on liitteenä A.

 Liite A § 186 Aloite

 Kaavatilanne

 Valtatie 8, valtatie 13 ja junaradan risteyksestä pohjoiseen Korpintielle valtatie 8 itäpuolella olevalla alueella on voimassa vuonna 1967 Kaarlelan kunnan aikana hyväksytty asemakaava (laadittu rakennus lain mukaisena rakennuskaavana), jossa alue on maatalousaluetta (M).

 Korpintie on osoitettu kaduksi välillä valtatie 8 ja Lappilanmäen asemakaava-alue asemakaavoissa 174/3: 17.6.2002, 174/12: 14.11.1992, 174/14: 4.6.1992, 174/11: 6.4.1990, 175/1: 21.10.1986.

 Auratie välillä Korpintie ja junarata kuuluu vuoden 1967 asemakaava-alueeseen ja on kokonaisuudessaan osoitettu merkinnällä maatalousaluetta (M).

 Tyllintie välillä Auratie ja junarata sekä osa junaradan eteläpuolella kuuluu vuoden 1967 asemakaava-alueeseen ja on kokonaisuudessaan osoitettu merkinnällä maatalousaluetta (M). Tyllintie välillä Tyllinpolku ja Tyllinkuja on osoitettu kaduksi asemakaavassa 19/4: 19.4.2007.

 Kaustarintie / Vanha Ouluntie välillä Jyväskyläntie ja Auratie on asemakaavassa 1967 tiealuetta. Valtatie 13 risteysalueen ja Jaakonkadun välinen osa Kaustarintiestä on asemakaavassa 19/1: 2.10.1986 osoitettu katualueeksi.

 Kaavoituskatsauksessa 2024 on otettu mukaan Kaustarintien asemakaavan laatiminen. Alueelta on vuosittain tullut esityksiä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Tieyhteys on siirtymässä valtiolta kaupungille (kaduksi) vajaan 2 km matkalta, johon liittyen on alueen asemakaava syytä päivittää. Keskeisenä tutkittavana asiana on katualueen leveys siten, että se mahdollistaa mm. kevyen liikenteen turvallisuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet.

 Liite B § 186 Kaavatilanne

 Vastine

 Kaupunki ei voi luokitella yksityistä omaisuutta. Yksityistietoimitusta voi hakea kuka tahansa tieosakas, kiinteistön omistaja tai osaomistaja ja tiekunta. Tiekunnan hakemus edellyttää tiekunnan kokouksen päätöstä toimituksen hakemisesta.

 Tieosakkaita ei voida velvoittaa perustamaan tiekuntaa. Sama pätee kuntaan ja muihin tahoihin. Tiekunta tulee perustaa, jotta tiehoitokunta voi hakea kunnan ja valtion avustuksia. Päätösehdot täyttävä, perustettava tiekunta voi hakea kunnalta ennakkoavustusta hallinnollisia, perustamis- ja kunnossapitokuluja varten.

 Tiehoitokunta on perustettava joka tapauksessa, jos esitetään muutosta, koska kyseessä on yksityisten maa-alueet. Vasta sen jälkeen, kun tiekunta on muodostettu, voidaan muutoksia lähteä esittämään ja selvittämään.

 Auratie ei johda Vanhalta Ouluntieltä suoraan asemakaava-alueelle vaan Korpintielle, joka on siinä kohtaa kaupungin katu. Tyllintien käyttö läpikulkuliikenteessä Heinolan alueelle ei lyhennä merkittävästi matka-aikaa. Läpikulkuliikenteellinen käyttö on vähäisempää kuin Auratiellä.

 Kaupungin järjestämä linja-autoliikenne otetaan huomioon tilanteessa, jossa kiinteistönomistajat aktivoituvat ja perustavat tiekunnan. Tiekunnan täyttäessä kaupungin asettamat hakuehdot, huomioidaan linja-autoliikenne arvioitaessa tien liikenteellistä merkitystä. Myös yleinen, huomattava läpikulkuliikenne huomioidaan.

 Useat tiekunnat Kokkolassa ovat kuluvana vuonna käyttäneet ulkopuolista tieisännöitsijää tienkäyttäjien selvittämiseen (mm. Tieisännöinti Eteläniemi, Metsän Tähden -tiimi). Konsulttiapua käyttäen yksikään aiempi tienkäyttäjien selvittäminen ei ole ollut ylivoimainen tehtävä. Kiinteistöjen omistaja- ja haltijatiedot ovat saatavissa Maanmittauslaitokselta.

 Maksujen suhteen toimitusta hakiessa kaupunki voi pyytää, että toimituskustannukset määrätään tieosakkaiden maksettavaksi yksiköiden suhteessa. Lähtökohtaisesti hakija maksaa, mutta ratkaisuvalta on toimitusinsinöörillä. Useimmiten tiekunnan perustamiset määrätään osakkaiden maksettavaksi yksiköiden suhteessa.

Kaupunkiympäristöjohtaja

 Kaupunkirakennelautakunta merkitsee aloitteeseen annetun vastineen tiedoksi.

Käsittely Käsittelyn aikana jäsenet Kauko Kivilehto ja Mats Brandt todettiin esteellisiksi (HL 28 § osallisuusjäävi) ja he poistuivat asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Pykälän osalta pöytäkirjan tarkastajana toimi Leena Salmu.

Päätös Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi päätösesityksen.